Alhon tilan historiaa

Tila on lohkottu Myllärin sukutilasta, joka on ollut suvun hallussa n. 1600-luvulta. Alkupään isännyyksien historiaa ei olla ehditty vielä selvittää. Tarina alkaa tällä kertaa pariskunnasta Liisa Erkintytär Mylläristä s. 1775 ja hänen puolisostaan Jooseppi Hedenstenistä (myöh: Mylläri) s.1774. Jatkajana heidän jälkeensä tilalla oli heidän poikansa Jooseppi Mylläri s. 1799 ja vaimonsa Maria os. Peura s.1801. Heidän poikansa Juho s. 1821 ja Heikki s.1824 jakoivat tilan. Tulevaa Alhon tilan sukuhaaraa jatkoi Juho, jonka puoliso oli Ulla os. Kauppila s.1827. Seuraavaksi isännäksi tilalle tuli heidän poikansa Jooseppi s.1847 ja hänen puolisonsa Maria os. Tuppi s. 1847, jotka ostivat tilan Joosepin velipuolelta Tuomas Mylläriltä. Joosepin Ulla-äiti kuoli Joosepin ollessa kaksi-vuotias ja Juhon uuden vaimon synnyttämä Tuomas oli ensisijainen perijä, mutta häntä ei tilan pito kiinnostanut. Maainto Juhon vanhimmalla pojalla Joosepilla oli kuitenkin kova ja lainhuudon tilakaupalle Jooseppi ja Maria saivat 11.9.1873. Lapsia heillä oli yhdeksän.

Tila jaettiin kolmeen osaan Juuson ja Marian jäätyä syytingille. Samassa yhteydessä tapahtui ns. isojako. Silloin tämä sukuhaara muutti pois Myllärin kantatilalta noin kilometrin luoteeseen. Talon jatkajiksi tulivat kolme pojista; Juuse joka sai Ranta nimisen tilan, Akseli joka sai Suvanto nimisen tilan ja Sylvester s.1881 joka sai Alho nimisen tilan. Ajan tavan mukaan tilan nimiinsä saaneet ottivat sukunimekseen tilan nimen. Alhon tilaamme jäi siis jatkamaan Sylvester Mylläri (Alho).

Sylvester ja vaimonsa Maria Elviira os. Peltokoski s.1885 rakensivat tilalleen tuvan, navetan, tallin ym. rakennukset noin vuosina 1913 – 1915. Heillä oli puolet Peltokosken vesimyllystä Maria Elviiran perintönä. Sylvester hoiti maanviljelyksen ohella myös jauhatusta myllyssä. Sylvester kuoli vuonna 1925 43-vuotiaana, ja Maria Elviira jäi yksin lasten kanssa. Tilalla oli tuolloin peltoa n. 14 ha, lehmiä 10, hevosia 2 – 3, kanoja ja sikoja omiksi tarpeiksi. He selvisivät hyvin uudessa tilanteessa, mutta myllystä luovuttiin. Peltoakin raivattiin lähinnä tilan vanhimman pojan Akselin toimesta noin 8 ha. Vuonna 1947 suoritetun tilanjaon yhteydessä kumpikin veljeksistä, Eino ja Akseli saivat 10 ha ja sisko Milja n. 2 ha. Alhon maatilaamme jäi jatkamaan Akseli s.1912.

Viljo Akseli löysi elämänkumppaninsa, Taimi Raakel Riipin omasta kylästä. Naimisiin he menivät vuonna 1938. Lapsia heillä tuli viisi. Akseli lähti talvisotaan syksyllä 1939, ja taisteli Taipaleenjoella etulinjassa vammoitta. Hän aloitti oman tilakeskuksen suunnittelun sodasta palattuaan kesällä 1940. Värkit hankittiin talvella 1940 – 1941. Kesällä 1941 formattiin kivijalat ja vasta kun osa saatiin valetuksi, tuotiin käskykortti jatkosotaan. Siellä Akseli haavoittui menettäen vasemman silmänsä.

Sodan jälkeen vuonna 1946 rakennettiin tilan rakennukset valmiiksi. Silloin oli pulaa kaikesta. Akseli oli innokas hevoskasvattaja, ja hän saikin kantakirjoihin useamman hevosen. Taimi hoiti lehmät saaden ne tuottamaan hyvin. Tilaltamme oli mm. Seinäjoen, Jyväskylän ja Jurvan maatalousnäyttelyissä näytteillä lehmä. Sikoja oli tuolloin 1 – 2 emakkoa.

Akseli sai ostaa lisämaata Jurvanjärveltä ja naapuritilalta (Ranta), joten peltoa oli eläkkeelle siirryttäessä n. 26 ha. Ensimmäisen traktorin Akseli hankki tilalle vuonna 1955. Se oli Harmaa Ferguson. Vuonna 1972 Akseli hankki MF 185 traktorin, mikä on yhä tilalla. Akselin ja Taimin siirryttyä eläkkeelle heidän poikansa Asko jäi jatkamaan tilaa vaimonsa Sinikka os. Hautalan kanssa. Tilan he saivat nimiinsä kokonaan vuonna 1979.

Lehmiä tilalla oli vuoteen 1976 asti. Siitä lähtien tilalla on keskitytty sianlihan tuotantoon ja viljan viljelyyn. Sikalaa laajennettiin kolmesti vuosina 1985-2002 ja peltoa hankittiin lisää ruokkimaan kasvanut eläinmäärä. Askolla ja Sinikalla on neljä lasta, joista Ari on kiinnostunut maatilayrittäjyydestä. Hän opiskeli agrologiksi Ilmajoella 2006. Ari perusti vanhempiensa tilan rinnalle oman tilan opintojen jälkeen ja se muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 2014. Nimeksi osakeyhtiölle tuli Alhofarmi Oy. Alhofarmin päätoimipaikka on Jurvan kirkonkylässä. Arin tavattua vaimonsa Liisan os. Pihlgren, avioituivat he vuonna 2011. Liisa on myös agrologi ja he toimivat nykyään Alhofarmin yrittäjäpariskuntana. Alhofarmi työllistää tällä hetkellä yrittäjien lisäksi 10 – 15 henkeä sesongeista riippuen. Työtiimi toimii panostaen eläinten hyvinvointiin, olosuhteisiin sekä oikeanlaiseen ravintoon. 2016 vuonna tilalle hankittiin takaisin Myllärin kantatila mistä isojaon yhteydessä yli sata vuotta sitten muutettiin pois. Ympyrä on sen osalta sulkeutunut.

Asko ja Sinikka toimivat edelleen Alhon alkuperäisellä tilalla yrittäjinä.